Julkaistu 11.10.2022
Aurinkoenergia pitää Kisakallion jään kylmänä
Kisakallion jäähalli on kokenut viime vuosina teknologisen vallankumouksen. Investoinnit ovat osa urheiluopiston kestävän kehityksen mukaisten satsausten jatkumoa, joiden myötä jo pitkään palvellut maalämpövoimala sai viime vuonna työkaverikseen maa-aurinkovoimalan
Koronakriisin puhkeaminen alkuvuonna 2020 pysäytti monta oravanpyörää. Myös Kisakallion harjoitusjäähallin kiivas käyttöputki katkesi, ja 18-vuotinen ikijää sulatettiin ensimmäistä kertaa hallin historiassa.
– Yhtäkkinen ja totaalinen koronan aiheuttama liiketoimintatauko palautti tietyllä tapaa juurilleen perimmäisten kysymysten ja pitkän aikavälin projektien ääreen, Kisakallion olosuhdejohtaja Marko Ruti kuvailee.
– Kisakalliossa ne veivät meidät enimmäkseen energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden lisäämiseen liittyvien ajatusten pariin.
Koronapilven jäähallille suoma hopeareunus hyödynnettiin investointiprojektin ensimmäisessä vaiheessa vaihtamalla koko kylmälaitetekniikka nykyaikaisiin hiilidioksidikoneisiin. Näin päästiin eroon kylmäaineiden käyttämisestä. Toisessa vaiheessa toteutettiin eräs Rutin mielessä pitkään muhinut visio. Suurten lämpötilaerojen vuoksi sähköllä kylmenevän jäähallin kesäkäyttö on nimittäin erityisen kallista lystiä – paitsi jos käytössä on oma aurinkovoimala.
– Monen muun vihreän teknologiaratkaisun tapaan myös aurinkopaneelien hinta-laatu-suhde mullistui muutamassa vuodessa niin, että investointi alkoi olla taloudellisesti järkevä ja mahdollinen. Aurinkopaneeliemme tuottama sähkö on kytketty koko kiinteistön verkkoon, mutta kovassa kesäkäytössä oleva jäähalli varmistaa sen, että sähkön kulutuksen ja tuotannon huiput mukailevat toisiaan.
Mikset laita katolle?
Monelle ensimmäinen mielikuva aurinkopaneelista on aurinkopaneeli jonkin rakennuksen katolla. Marko Ruti ei mielleyhtymää sellaisenaan niellyt.
– Katon elinkaari on parisenkymmentä vuotta. Nyt kun tämän jäähallin katolle olisi laitettu aurinkovoimala, niin jo parin vuoden päästä edessä voi olla vaikka bitumien vaihto, olosuhdejohtaja perustelee.
– Herkkien paneelien nostureilla siirteleminen ja pahimmillaan siinä sivussa vaurioituminen syö äkkiä saadut säästöt eikä ole muutenkaan mielekästä.
Kisakallion aurinkopaneelit löysivät kodin jäähallin takaa puolen hehtaarin kokoiselta, huoltokäyttöön kaavoitetulta alueelta. Voimalaympäristön huolto- ja ylläpitotarpeet ovat minimissään, sillä paneelit tekevät työtään suodatinkankaalla pohjustetulle soralle aseteltuina.
– Tiiviillä kaupunkialueella katto on tietysti ainoa aurinkovoimalan sijoitusmahdollisuus, mutta täällä
syrjemmässä tilanne on toinen. Silti tämä oli Lohjan ensimmäinen maavoimala. Niinpä rakennustarkastuksessakin kaikki ihmettelivät, että mikset laita niitä katolle. Minä aina vain vastasin, että no en minä nyt laita, Ruti nauraa.
Euroopan energiakriisi on nostanut investoinnin arvoon arvaamattomaan, sillä sekä sähkön että aurinkopaneelien hinnat ovat sittemmin kohonneet korkeuksiin. Myös kiinteistön oma maalämpövoimala suojaa suurimmilta iskuilta maailmantalouden pyörteissä.
– Vastuullisuus ja kestävä kehitys on ollut Kisakallion strategiassa mukana vuosikymmeniä. Täytyy kiittää hallitusta ja muuta johtoa tällaisesta kaukonäköisyydestä, että on saatu ja saadaan jatkossakin olla kestävän kehityksen aallonharjalla.